tiistai 30. syyskuuta 2014

Aikalisä

Moikat pitkästä aikaa! Olette olleet mielessä, mutta mulla on nyt jonkin sortin kriisi tämän blogin suhteen... Niin paljon tapahtuu, mutta toisaalta koen etten voi asioista kertoa. En ainakaan täällä. Niinpä on ollut helpompi olla hiljaa.

Ajatukset ovat muualla kuin tässä perus arjessa. Gradun teko etenee, mutta se ei ole elämän pääasiallinen sisältö. Mieli on täynnä kysymyksiä, joita ei yhtäkkiä haluakaan jakaa. Ei halua, koska kaikki on niin haurasta ja epävarmaa. 

Ehkä on aikalisän paikka... 



sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Keskimäinen V

Viikonlopun synttärijuhlat on onnistuneesti juhlittu ja mummo ja ukki saateltu takaisin kotimatkalle... Synttärit 13- vuotiaalle pojalle ovat jo kovin erilaiset kuin ne "äidin unelmien lastenjuhlat" joita pienemmille järjestetään. Näillä synttäreillä vähemmän oli enemmän! 

Sankarin toiveesta, ei kakkua, ei kaveriporukoita kotiin, ei mitään mahdotonta juhlahumua. Silti kuitenkin perhe yhdessä (lukuunottamatta sitä isää... ja isän puolen sukua, siihen me ei vielä kyetä) , pientä hyvää purtavaa ja yhdessäoloa. Veetin lemppareita ovat aina olleet juustotikut, ja niitä siis Vean kanssa väsättiin urakalla lauantaiksi. 



Koska täytekakku ei sankarille maistu, tarjottiin makeana kakkuna porkkanaleivoksia. 



Takana on siis kaikenkaikkiaan ihanan rentouttava viikonloppu rakkaimpien kanssa.



Niin se aika vaan kuluu... Vielä 5 vuotta ja tämäkin pieni on aikuinen <3


perjantai 12. syyskuuta 2014

13 vuotta sitten ja nyt

Täällä rauhoitutaan vauhdikkaan viikonlopun viettoon :) Luvassa on mummoa, ukkia, poikia, synttäreitä ja kuoroesiintyminen. Keskimäinen lapsista se meillä täyttääkin jo 13 vuotta. Muistan sen niin selvästi kun odotin toisen vauvamme syntymää 11. 09. 2001 tapahtumien jälkeisissä ristiriitaisissa merkeissä. Koko maailma tuntui olevan sekaisin WTC :n järkyttävien tapahtumien jäljiltä, ja minä odotin sen kaiken epävarmuuden keskellä maailman suurinta ihmettä! 

Sairaalassa olo oli kuin turvallisessa vauvanhuuruisessa linnunpesässä, vaikka ulkomaailmassa spekuloitiin kolmannen maailmansodan syttymisen mahdollisuudesta. Näin 13. syntymäpäivän kynnyksellä en voi olla toteamatta tosiasiaa, että maailma ei valitettavasti ole näinä vuosina muuttunut kovinkaan paljoa vakaammaksi paikaksi. Vuosien takaiset tunnelmat palautuvat elävästi mieleen hetkittäin myös näinä päivinä. 

Huomenna meillä kuitenkin juhlitaan rakasta 13 -vuotiasta V:tä, joka ei todellakaan anna enää kuviaan täällä julkaista vaikka ne äidin mielestä olis just niin ihania ;) Saatte siis tyytyä tyynypinoon. Jonkinmoinen pesänrakennusvietti pääsee taas valloilleen syksyn pimentyessä, ja piti hakea varastosta taas tuo ikivanha saunan ovi ja kyhäillä siitä pöytä/laskutila olohuoneeseen sängyn viereen.



Mukavaa viikonloppua ystäväiset!



keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Kuuluu mitä kuuluu

Nyt on aika mahtava fiilis! Graduohjaaja on valittu ja lukittu, aihe pohdittu ja hyväksytty, ja tämän päiväisen graduseminaarin perusteella voin vain onnellisena todeta, että olen saanut ehkä parhaan ohjaajan ikinä! Tästä on hyvä jatkaa, ja tutkimussuunnitelman esittelykin on jo ensi keskiviikkona, eli aika vauhdilla päästään ihan tositoimiin!  En ole tottunut pitämään itseäni ihan hirveän opiskelu orientoituneena, vaan olen enemmänkin turvautunut olemaan se käytännön työn tekijä, mutta nyt olen intoa täynnä!

Opiskelu vain on sen verran paikallaan olevaa, että vastapainoksi on ollut pakko aloitella taas juoksua. Ihan ihmetyttää kuinka olen taas kesän ajan laiminlyönyt tuota liikkumista.  Laiska **** 

Niin paljon se tuo energiaa jokapäiväiseen elämään!


Liikkumisen myötä myös ruokavalio on joutunut kesän jälkeen taas tarkempaan tarkkailuun... Ehkä senkin suhteen löytyy kultainen keskitie taas pikkuhiljaa... Joulun jälkeenhän pudotin painoa kokonaiset 5 kiloa, ja nyt kesän paino on junnannut paikoillaan. Mulla kuitenkin on vahvasti sellainen kutina, että kohta on seuraavien 5 kg aika...

Energistä loppuviikkoa!


lauantai 6. syyskuuta 2014

Joulupukille kirjoitettu (hyvissä ajoin)

Joulun odotus alkoi än-yy-tee NYT! Olen nimittäin kirjottanut pukille, että me tarvitaan astianpesukone! Edellisestä asunnosta sellainen löytyi, mutta nyt on takana viisi kuukautta käsin tiskaamista ja vaikka homma onkin sujunut aika kivasti kaiken muun ohessa, niin nyt noiden jokasyksyisten banaanikärpästen myötä olen alkanut kipeästi kaivata sitä korvaamatonta kaveria jonka uumeniin saan likaiset astiat piiloon.

Koneettomana katseeni on usein kiinnittynyt kauppareissulla jos jonkinmoisiin kertakäyttöratkaisuihin, joihin en kuitenkaan ole sortunut ennen kuin nyt, kun törmäsin söpöihin jätskikuppeihin ruokakaupassa. Näistä on hyvä tarjota jätskiä kissanpennunkatsojille :)


Ottaen huomioon, että keittiömme on tällainen opiskelijakämpän keittiö, olen tykännyt siitä kyllä valtavasti! Parasta on, että se on tupakeittiö, niin että kaikki saadaan olla yhdessä lähes kaikenaikaa. Ei mulla varmaan muuten tulisi tiskattuakaan :)


Edelleen mietin noiden kaappien muovittamista valkoisiksi... Mitä mieltä olette? Nyt syksyllä se voisi olla ajankohtaista kun tulee pyörittyä sisätiloissa ja olen myös tehnyt päätöksen, että tähän me nyt toistaiseksi jäädään... Ajatus siitä pienestä puutalosta oli ihastuttava ja kesän aikana jouduin tekemään vaikean päätöksen. Tähän me jäädään, ja toivotaan & uskotaan, että edessä on jossain vaiheessa jotain vielä ihanampaa...



Mukavaa ja rentouttavaa lauantai-iltaa ystäväiset!


perjantai 5. syyskuuta 2014

Vauva tuli taloon

Hejssan! Tämä viikko on mennyt ihan vauvahuuruissa. Tavallista arkea on sulostuttanut pieni suloinen kissanpentu, joka lopulta itsepintaisen luonteensa mukaan Sisuksi ristittiin :) Sisukkaasti Sisu on ajanut itsensä sisään meidän perheeseen, ja vanhemman kollin suosioon. 



Syksyn näin pimentyessä on perheen kissaluku taas täysi <3 



Helpotus on suuri, kun yhden epäonnistumisen jälkeen kyllä jännitin, kuinka Sulon ja uuden tulokkaan yhteiselo lopulta alkaa sujumaan. Nyt näyttää hyvältä!




Mukavaa viikonloppua!