maanantai 12. joulukuuta 2016

Minitortut

Joulutortut on monesti jouluna sellainen vähän ristiriitainen juttu. Ennen joulua niiden leipominen tuo ihanan jouluisen tunnelman, ja ne ensimmäiset maistuvat taivaallisilta tuoreina. Sitten varsinaisen joulun koittaessa niitä kuivaneita tortun käppyröitä kuitenkin löytyy joka pussukasta, eikä niitä oikein kukaan tahdo saada syödyksi, kun pöytä notkuu täynnä kaikkea muuta herkullista. Etenkin lasten jäljiltä löytyy kasa puoliksi syötyjä tortunraatoja. Suklaisten jouluherkkujen jälkeen kuivahko torttu tuntuu yksinkertaisesti liian isolta ja täyttävältä, ja niinpä ne ainakin meillä jäävät helposti vähintään puoliksi syömättä muiden herkkujen varjossa.

Tämän joulun paras idea tähän saakka ovatkin olleet minitortut! Ihania pieniä suupaloja joiden kanssa jaksaa napostella muutain jouluista. Minitortut syntyvät helposti ihan tavalisista valmiiksi kaulituista torttutaikinalevyistä. Kun tavallisia torttuja leipoessa taikinalevy halkaistaan veitsellä kahteen osaan, minitorttuja varten tehdäänkin muutama viilto enemmän, ja yhdestä tavallisesta tortusta syntyy neljä minitorttua, kun taikinalevy jaetaankin kahdeksaan osaan. Taikinaa ei tarvitse kaulita ohuemmaksi vaikka tortut ovatkin tosi minejä, vaan se kohoaa juuri sopivasti myös minitorttuja varten. Tortut taitellaan tavallisten tähtitorttujen tapaan ja keskelle annostellaan pieni määrä luumuhilloa. Paistaessa kannattaa muistaa, että paistoaika näillä tortuilla on hiukan lyhyempi kuin isommilla kavereilla. 




Tällainen torttu maistuu ihanalta glögin kanssa ja on huippu naposteltava vaikkapa pikkujouluihin tai jouluisiin nyyttäreihin.


Mukavaa joulunodotusta kaikille meitä seuraaville! 
Aika meneekin ihan hurjaa vauhtia ja kohta meilläkin on joulu <3


torstai 10. marraskuuta 2016

Hän on täällä!!!


2950g ja 47 cm maailman suurinta rakkautta <3



Me ollaan koko porukka ihan onnesta sekaisin! Kuinka täydellinen voi pieni ihminen olla heti syntyessään <3 

Tänään tulee kolme viikkoa siitä, kun tämä pieni prinsessa valloitti meidän sydämet syysloman kunniaksi  melkoisen pitkän käynnistysrupeaman jälkeen. Elämä on nyt täynnä maidon tuoksua ja pehmeitä poskia. Tuntuu kuin koko maailma olisi pysähtynyt tämän pienen onnen ympärille. Täydellistä!






<3 <3 <3


tiistai 13. syyskuuta 2016

Syksyn kukkaset

No nyt ollaan sit viimeistään raskaana, ja se tuntuu! Välillä on päiviä, etten jaksa yhtään mitään. Koko raskaus on mennytkin tähän saakka ihan ihmeen hyvin. Olen ollut henkisesti tosi hyvinvoiva, vaikka kaikkea pikku kremppaa on välillä ollutkin tämän olemisen kanssa, niinkuin asiaan kuuluu. Mieli on silti pysynyt virkeänä ja hormoonihuuruista ei oikeastaan ole ollut tällä kertaa tietoakaan. Nyt kun laskettuun aikaan on enää kuusi viikkoa aikaa, alkaa iskeä jonkinlainen fyysinen kisaväsymys, ja haluaisin hautautua vain kotiin hautomaan tulevaa pikkuista rauhaan kaikelta ulkopuoliselta maailmalta. Onneksi J jäi juuri viikon lomalle ja kahden työviikon jälkeen olisikin sitten sopivasti vuorossa syysloma, joten tämä mun rauhassa hautominen on aika hyvin onnistunutkin toistaiseksi.  

Eilen saatiin yllätysvieraita iltakahville ja omenapiirakalle, ja en voi lakata ihastelemasta kukkakimppua jonka sain tuomisina. Kylläpä se virkisti väsynyttä odottajaa! Juuri ihanan villi kimppu luonnosta minun makuun.






Kukkia ihastellessa olen myös alkanut suunnitella tuon kukkien takana olevan seinän maalausta... Jospa sitten vauvalomalla olisi voimia ja aikaa alkaa tekemään täällä kotona myös pieniä sisustusjuttuja, kun ensin toivutaan vauvan kanssa synnytyksestä ja jäädään vähintään siksi vuodeksi kotiin. Ideoita on ainakin ehtinyt jo syntyä näiden muutaman kuukauden aikana, jotka me on nyt tässä asuttu.

Mukavaa viikkoa kaikille siellä toisella puolella <3





perjantai 2. syyskuuta 2016

Ilmaishaukka

Ihanaa olla mainosten uhri! Tiiättekö kun vauvaa odottavien rahoista oikein kilpaillaan! Tarjolla on jos jonkinlaista vempelettä joita se kullannuppu juuri tarvitsee. Noh, isoa osaa ei välttämättä tarvitse, mutta tottakai tällainen tarjous- ja ilmaishaukka hyödyntää kaikki mahdollisuudet joutua mainosten ja ilmaistuotteiden uhriksi!

Ensimäisen ilmaisen vauva-lehden sain jo kesällä Helsingin kaduilla kulkiessani. Silloin hiukan petyin, kun kyseessä olikin useita kuukausia vanha numero, joskin toisaalta jutut olivat kyllä melkein samat kuin jo 18-vuotta sitten kun sen ihan ensimäisen Kaks plussani kotiin kannoin. Joten samapa tuo. Kivasti viritti jo vauva-aikaan sen selailu.

Netistä selaamalla löytää myös joukon ilmaispaketteja joita nyt sitten tällä viikolla olen haravoinut oikein urakalla. Eilen noudettiin tulevan isosiskon kanssa Lastentarvikeliikkeestä Pampersin ja edellämainitun yhteistyössä kokoama Baby box.





Boxi sisälsi vihreän rätin/liinan, kylpyaineen, pyykinpesuainenäytteen, tutin I love mom -tekstillä sekä tietysti kasan vaippanäytteitä ja kosteuspyyhkeitä. Tutista tuli luonnollisesti äidin suosikki!




Tänään postilaatikkoon kolahti paketti Vau -kirjalta. Mainittakoon, että tästä paketista joutui maksamaan postituskulut, kokonaisen 5,90e. Paketista kuoriutui Kultaseni -kirja, pehmokirja, pehmosydän sekä hauskat kortit, joissa on erilaisia tähtihetkiä vauvan ensimmäisen vuoden ajalta. Kortteja voi halutessaan käyttää vaikkapa valokuvissa, tai sitten vain vauvakirjan tyyliin muistin virkistyksenä ja muistojen tallentamiseen. Tämän paketin huono puoli on se, että jäsenyys Vau -kirjassa täytyy muistaa perua, ettei jatkossa sitten tupsahda joka kuukausi uusi paketti postilaatikkoon, ja ne eivät sitten enää olekaan yhtä ilmaisia...



Liberon pakettia meillä vielä odotellaan. Onkohan mulla jäänyt joku vielä tilaamatta? Saa vinkata!

Eilisen päivän kruunasi vielä sähköpostiviesti Uuden Kuun Emilialta, jossa kerrottiin, että olin voittanut blogiarvonnassa Nivean tuotepaketin. Tänään on vissiin ihan pakko lotota! Näillä eväillä on hyvä lähteä viikonloppuun <3


sunnuntai 21. elokuuta 2016

Pihajuhlat elokuisessa illassa

Takana on touhukas viikonloppu "tupareiden" merkeissä. Oikeastaan kyse ei ollut ihan perinteisistä tupareista,vaan päätimme kutsua muutossa avustaneet ystävät myöhemmin kesällä syömään pienten puutarhajuhlien merkeissä. Olin muuton aikaan niin väsynyt itse muutosta, etten siinä tohinassa jaksanut porukkaa oikein kestitä, joten tämä tuntui hyvältä vaihtoehdolta kiittää kaikkia, jotka olivat ihan oikeasti korvaamattomana apuna itse muuttopäivänä ja loppusiivouksessa. 

Sää suosi meitä kerrankin, vaikka muuten onkin ollut jo aika sateista ja syksyn tuntua ilmassa. Ilta oli selkeä ja aurinkoinen, joten sitä istuttiin pihalla myöhään yöhön saakka. Vähän harmittaa etten ehtinyt oikein keskittyä kuvaamiseen, ja esimerkiksi ruuat jäivät lähes kokonaan kuvaamatta, mutta tärkeintä tietenkin oli, että kaikilla oli hauskaa ja juhlista jäi mukava muisto. 
















tiistai 16. elokuuta 2016

Kesän jälkeen

Kääk mikä otsikko, mutta just tuolta tuntuu nyt! Ulkona on kylmä, tuulee ja vettä tulee vaakatasossa. Koulut alkoivat myös meidän kulmilla tänään ja kesästä tuntuu olevan jäljellä enää muisto vain, vaikka viime viikolla vielä lomailtiin. Olen ehdottomasti kesäihminen, ja yleensä syksyn alkaminen aiheuttaa minulle suurta eroahdistusta auringosta. Tänä syksynä mielen on kuitenkin vallannut enemmänkin ajatus siitä, että kun kesä loppuu, on Maken (joksi me vauva on toistaiseksi ristitty) ulkoistuminen tähän maailmaan jo aika lähellä. (Vaikkakin vielä niin kaukana, blääh!).

Välillä tuntuu, että aika menee todella nopeasti, ja ehditäänköhän me edes laittaa kaikkea valmiiksi ennen vauvan syntymää. Tämä on mulle neljäs vauva, joten ajatukset eivät ihan kaiken aikaa pyöri siinä onko pinnasängyn taustaseinä nyt oikean värinen tai onko sairaalakassi pakattu kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa... ihan vain varmuuden vuoksi. Jotain pieniä hankintoja olen kuitenkin tehnyt. Enimmäkseen kirpputoreilta. Marimekon  Pikkuruusu -kankaasta ommeltu tyynyliina oli ihana löytö. Sopii juuri meidän tulevalle pikkuruusulle. Brion vaaleanpunaisesta puuhelistimestä voittekin sitten päätellä, että komeasta nimestään huolimatta Make tulee todennäköisesti pelaamaan mimmiliigassa...





Kirppisten lisäksi virkkuukoukku on toinen juttu mihin olen viimeaikoina tarttunut. Pitääkin joku päivä vähän kuvailla, mitä olen tähän saakka saanut aikaiseksi. Siihen saakka voikaa hyvin ja jospa me vielä joku aurinkoinen päiväkin ennen syksyä saataisiin! 


torstai 11. elokuuta 2016

Loma se vaan jatkuu...

Nyt kun kaikki sosiaalinen media tuntuu täyttyvän koulunsa aloittavien lasten kuvista ja ajankulua huokailevien vanhempien kirjoituksista, tuntuu vähän hassulta tehdä postausta kesälomareissusta. Meillä kuitenkin koulut alkavat vasta viikon päästä 16. päivä, mikä tuntuu aika hassulta ja myöhäiseltä ajankohdalta kun kaikki muut tuntuvat jo olevan koulussa. 

Alkuviikosta me tehtiin vielä kesäloman viimeinen kesäreissu Helsinkiin siskoni perheen luokse. Ilmat suosivat ja tunnelma oli vielä ihanan kesäinen! Paljon mietittiin mitä haluttaisiin nähdä tai kokea reissun aikana, mutta niin vaan perheen pienimmät saivat tahtonsa läpi ja lomasta muodostui perinteinen Korkeasaari-Linnanmäkikierros lauttamatkoineen ja hattaroineen. Mikäs siinä! Ainoa vain, että tällä mahalla vähän vähempikin kävely olisi riittänyt. :)

Korkeasaaressa meidät valloitti Amurin tiikeri, joka ei suostunut näyttämään pentujaan, mutta isä-tiikeri esittäytyi meille komeasti! Linnanmäellä kierrettiin vielä Sea Life, vaikka mietinkin olisiko lapsilla enää intoa kalojen katseluun, kun edellispäivänä oltiin nähty eläimiä laidasta laitaan. Turhaan epäilin! Kyllä jaksoi vielä merenalainen maailmakin kiinnostaa koko rahan edestä!



















Kyllä nyt on hyvä hypätä taas arkeen! Varsinkin kun oma loma jatkuu... ja jatkuu... ja jatkuu... <3


tiistai 12. heinäkuuta 2016

Tiistain kuulumiset

Muutosta alkaa olla pian pari viikkoa, ja pikkuhiljaa myös tavarat alkavat löytää paikkaansa. Paljon on vielä purkamatta, mutta pahin laatikkosuma olohuoneen keskeltä on selätetty. On ollut aika haastavaa mahduttaa kaksi suunnilleen samankokoista taloutta saman katon alle, kun toinen on jo ennestään täyttänyt paikat kaikella tarpeellisella ja "tarpeellisella". Oman lisänsä kaikkeen tuo alati kasvava maha ja jatkuva helle (joka osittain myös taitaa mun kohdalla johtua kasvavasta mahasta)!!! Luojan kiitos mitään oikeita superhelteitä ole tänä kesänä vielä ollutkaan. Sopii minulle!

Yllättävän paljon on tavaraa taas vuosien varrella kertynytkin, ja mun hommana on ollut iltaisin hinnoitella tavaraa kirppikselle mahdollisimman reilulla kädellä. Lohduttavaa on, että kun hinnat ovat kohdillaan, niin halukkaita ostajia kyllä löytyy ja meille kesrtakaikkiaan mahtumattomat, joskin kivat esieet ovat saaneet uuden elämän jossain muualla. Tänään ehdittiin pistäytyä illalla vähän rentoutumassakin tyttöjen kanssa kesäteatterissa Sinkkolassa, jossa teatteri Traktori esitti totuttuun lyömättömään tyyliinsä tarinan kolmesta iloisesta rosvosta. Tykättiin koko perhe näytöksestä kovasti! Suosittelen kaikille Joensuulaisille ja täällä päin liikkuville lapsiperheille. 






Muuton  myötä olen taas alkanut innostua sisustamisesta uudella (taikka vanhalla) tavalla, ja öisin olenkin kahlannut läpi lemppariblogeja ja saanut niistä aivan valtavasti lisäpotkua ja inspiroivia ideoita. Nyt kun olen lomalla vauvan syntymään asti ja ties kuinka kauan siitä eteenpäin, niitä voisi olla aikaa myös toteuttaa. Ensin on kuitenkin saataa tavarat edes jonkinlaisille paikoilleen. Sittenhän niitä voi alkaa järjestelemään uudestaan! Vielä kun saan kameran kuntoon niin päästään näistä rakeisista kuvista.














tiistai 21. kesäkuuta 2016

Tavara kerrallaan

Otsikko kuvaa aika hyvin meidän koko alku vuotta, joka on eletty vähän niinkuin kahden asunnon loukussa. Jo pitkään on ollut tiedossa, että kesäkuussa kun eskari on loppunut ja kesäloma alkaa, me tytön kanssa päästään lopullisesti muuttamaan J:n luokse. Kahden paikan välillä ravaaminen on ollut välillä turhauttavaa, ja nyt sille alkaa loppu jo häämöttää! 

Omia pieniä tavaroita on tuotu talven mittaan ensin tavara, ja myöhemmin kassi kerrallaan. Tämän viikon aikana muuttivat lemmikkieläimet, ja nyt me sitten myös itse voidaan olla täällä uudessa kodissa lähes täysiaikaisesti. Lopullinen muuttorutistus jää vielä toteutettavaksi juhannuksen jälkeen. 

Olen niin onnellinen tästä pienestä uudesta kodista ja elämäntilanteesta, etten oikein osaa sitä sanoiksi pukea. Melkein viisi vuotta meni kerrostalon neljännessä kerroksessa, ja vaikka tämä tuleva koti ei mikään hulppea omakotitalo olekkaan, niin olen ihan hirvittävän iloinen jokaisesta pienestä marjapensaasta, kukkaistutuksesta sekä tietysti kahdesta ikiomasta omenapuusta, jotka pihaamme koristavat. Uskomatonta, että meidän takaovesta pääsee taas suoraan ulos pienelle takapihalle. <3










Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! 
Huomenna pitäisi olla taas ihanan aurinkoinen pihapäivä <3




maanantai 30. toukokuuta 2016

Mitä opelle lahjaksi?

Taas ollaan siinä pisteessä toukokuuta, että viimeistään nyt iskee paniikki siitä, mitä lahjaksi opettajalle! ... tai parhaassa tapauksessa useammille opettajille, joita keskiverto päiväkotiryhmässäkin on ainakin kolme. Itse täytyy myöntää, että olen ollut näissä opettajien muistamisissa ihan toivottoman huono! Toisaalta itse olen opettajana saanut monenmoisia muistamisia, jotka kyllä ilahduttavat ja lämmittävät mieltä, vaikken missään tapauksessa pidä niitä välttämättöminä. Kiitoksen voi ilmaista niin monella tapaa.




Oman kokemukseni mukaan lahjan tai "muistamisen", niinkuin mielummin näistä kevään lahjomisista nimitystä käytän, ei tarvitse olla hinnaltansa pilviä hipova. Täytyykin sanoa, että vanhemmat ovat ihan uskomattomia virtuooseja keksiessään mitä loistavampia ideoita millä muistaa opettajaa. Tässäpä esimerkiksi kiva vinkki: tarvikkeet kesäiseen drinkkiin.




Viime kesien hittimuki on yleistynyt niin, että sitä saa jo ihan tavallisista marketeista kohtuulliseen hintaan. Tämän kesäisen drinkkilasin täytteeksi oli valikoitu tuoretta inkivääriä, lime, sekä ananaskirsikoita. Mielestäni tosi ihana idea!

Meillä lahjan keksimisen kanssa tuli taas perinteisesti kiire. Ensimmäiseksi kesästä, rennosta sellaisesta tuli mieleen rantasauna. Niinpä meidän päikkärinopet saavat tänä vuonna jokainen omat saunatuoksut, joiden myötä toivotamme rentoa ja lämmintä kesää! Vaikka lahja ei nyt ehkä ole omaperäisimmästä päästä, oli ihana seurata kuinka meidän eskari halusi tehdä kortit jokaiselle neljälle opettajalle ja hoitajalle itse ja suurella sydämellä!











Millaisia muistamisia te olette opeille keksineet? Vai pitääkö opea ylipäänsä muistaa? Olisi kiva kuulla hyviä ideoita vastaisuuden varalle! Huomenna heti aamusta on suuntana eskarin kevätjuhla. Täytynee pakata nenäliinoja mukaan...



tiistai 17. toukokuuta 2016

Frida-neiti 1-vuotta

Tänään on ollut taas syytä juhlaan. Frida, alias Riitu, Ritva, Viida on jo kokonaisen yhden vuoden vanha! Kypsä järki ei vielä paljon päätä pakota ja näyttelytuomarin sanoin, pentumaisen iloinen luonne näkyy aina liikkeitä myöten! 



Sankarille tarjottiin perinteinen maksalaatikkokakku nakkikynttilällä (huomaa juusto-liekki) joka oli J:n käsialaa. Kuvan nappaaminen ennen nakin hotkaisua vaati sankarilta piinkovia hermoja ja yksivuotiaan malttia!



Juhlallisuudet olivat nopeat, mutta kiihkeät!




Paljon onnea myös sisaruksille Jadelle, Roselle, Rudille ja Villelle!
Terkut tietysti myös äiti Hertalle ja Oodi-iskälle!
<3


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Jännän äärellä

Kiitos kaikille teille, jotka olitte vauvauutisesta kommentissa onnitelleet!!! Mulla oli nyt joku oikosulku noiden kommenttien havaitsemisessa, mielestäni niistä on aiemmin tullut selkeämmin ilmoitus bloggeriin ja täytyy myöntää, että ehdin jo vähän ihmetelläkin, että onpas porukka mennyt kovasti hiljaiseksi sitten viime näkemän. Tänää kuitenkin onneksi löysin kadonneet, ja ilahduin kovasti! Täytyy olla jatkossa tarkempana ;)

Viime viikolla meillä oltiin jännän äärellä kun nuorimmainen pääsi tutustumaan tulevaan kouluunsa. Ensi syksynä meillä on kotona taas ekaluokkalainen, ja kouluuntutustumispäivä on aina yhtä jännittävä, vaikka tämäkin sujui aikalailla samoissa merkeissä kuin poikien vastaavat aikanaan. 

Tyttöä tietysti jännitti, ja niin jännitti äitiäkin, mutta täytyy kyllä antaa kiitokset koululle hyvin järjestetystä tutustumisesta, jossa hienosti "valmennetut" koulukummit ottivat nämä meidä untuvikot hellästi huomaansa ja huolehtivat koko kaksituntisen ajan. Oli liikuttavaa seurata, kun käsi kädessä oman kummin kanssa otettiin ensimmäiset askeleet koulutiellä. Muutenkin olen aika suurin odotuksin tulevan koulun suhteen. Kyseessä on nimittäin ihana pieni, vanhanaikainen ja idyllinen koulu, jossa oppilaita on vain yksi luokallinen aina kutakin luokka-astetta. Silti ryhmäkoot eivät ole kohtuuttoman suuria. Luulen, että meitä potkaisi onni tällä kertaa koulun suhteen! Toivottavasti tämä tunne on oikea. 

Illalla kaiken päivän jännityksen ja kihelmöivän tunnelman nivoi yhteen tyttären huokaisu; 
"Äiti, olisinpa mä jo koulussa!"



sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Parasta just nyt

Maha pullollaan äitienpäiväkakkuja, nenä punaisena auringosta ja mieli täynnä kiitollisuutta rakkaimpien kanssa vietetystä ihanasta kesäpäivästä. Kuinka etuoikeutettua onkaan saada olla äiti. Itselläni tätä taivalta on nyt kestänyt jo yli 17-vuotta, ja tänään saan jakaa äitienpäivän ilon kolmen erilaisen, ainutlaatuisen persoonan kanssa, ja kantaa neljättä, taimella olevaa sydämeni alla. 

Meidän äitienpäivään ei kuulunut sen kummempia hienouksia. Hieno tunnelma syntyi lapsen omatekemästä lahjasta, pienin käsin itse koristellusta kakusta (joka muuten oli ihan mielettömän hyvää!), sekä aurinkoisesta yhdessäolosta. Mitään muuta tämä mamma ei just nyt olisi kaivannutkaan <3.












Ihanaa äitienpäivän iltaa kaikille äideille, tuleville äideille ja äidiksi haluaville <3